torstai 20. elokuuta 2015

Kun kaikki eivät puhu kirkkoa

Kirkollinen kieli on oma lajinsa. Paljon on sanastoa, jota ei muualla juuri kuule enää käytettävän, ja paljon on käsitteitä, jotka juontavat juurensa ties mistä vanhasta kielistä monituisten tutkijanluolien ja -kammioiden kautta. On kauniita ilmaisuja ja lauseita, mutta mitä ne tarkoittavat?

Tällainen teologiaa elikkä jumaluusoppia tutkintoon asti märehtinyt ja tutkinut on joskus vähän liiankin sisällä kirkon kielessä ja vaara puhua kirkkoa (tai puhua kaanaan kieltä, kuten sitä joskus kutsutaan) on usein suuri.

Hienoja, vanhahtavia, monimutkaisia mietteitä lienee ollut maailman sivu. Mietin joskus, että kuinkahan hajonnut vaikka Paavali oli viisaisiin mietteisiin tuumatessaan korinttilaisille, että teidän kanssanne ollessani en halunnut kuulla mistään muusta kuin ristiinnaulitusta Jeesuksesta.

Toki kirkon nettisivuilta löytyy kätevä kirkkosanaston sanakirja Aamenesta öylättiin, mutta toivottavasti hengellisiä asioita voisi miettiä ja niistä voisi kuulla ilman, että joutuu usein turvaamaan sanakirjaan.

Jeesus ei puhunut kirkkoa, ei ainakaan silloin kun kertoi maamiehilleen rakastavasta Jumalasta ja Jumalan valtakunnasta. Kalastaja sai kuulla, kuinka Jumalan valtakunta on kuin nuotta, joka kokoaa kaikenmoisia kaloja (Matt. 13:47->). Maanviljelijä sai kuulla vertauksen kylväjästä, joka lähti kylvämään sanan siementä (Luuk. 8:5->).

Jeesuksen ei tarvinnut viitata tutkimuksiin, vaan hän osoitti lintuja taivaalla ja kukkia niityllä – ne kertoivat – ja kertovat yhä – siitä kuinka Jumala pitää asioista huolta. Ja miksei siis vielä enemmät ihmisistä, jotka hän on luonut kuvikseen ja kaltaisikseen. (Matt. 6:25->)

Maailma ja kielenkäyttö muuttuu, mutta evankeliumi, ilosanoma, pysyy samana. Se on sanoma rakastavasta Jumalasta. Se on sanoma Jeesuksesta, joka tuli maailmaan, sovitti ihmisten synnit ja lunasti meidät täydestä arvosta. Hän hankki meille pääsyn taivaan kotiin, sinne missä ei ole murhetta, ei valitusta eikä vaivaa – ja paljon muuta.

Uskonvanhurskautus on upea asia, mutta olisiko parempi sanoa suoraan, että Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen vuoksi sinä kelpaat Jumalalle, ja sinun tarvitsee vain uskoa se todeksi?

Kuinka sitä upeaa sanomaa, jota kristityt ovat saaneet elää todeksi ja kuljettaa eteenpäin jo kohta 2000 vuotta, osaisi itsekin viedä eteenpäin ilman, että sortuu liiallisiin kirkollisiin kielikoukeroihin ja menisi itsekin solmuun niiden kanssa? Lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä. Silmät ristissä.

-          Pohdiskelee Tapio miettien samalla Sananlaskujen kohtaa: Olkoon kultaa, olkoon helmiä, aarteista kallein on punnittu puhe. (Sananl. 20:15)


Ps. Oletko koskaan ajatellut, että Jeesus on maailman paras traktori? Hän on nimittäin sanonut oppilailleen, että kun minut korotetaan maasta, minä vedän teidät kaikki luokseni (Joh. 11:32). Vetämistä merkitsevä sana on latinassa trahere ja siitä se sivistyssana traktorikin tulee. Jeesusta tehokkaampaa traktoria ei tästä maailmasta ikimaailmassa löydy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti